Discovering Fitzroy pt 2

Heips taas! Piti tulla heti tänään jo postailemaan, kun oon niin innoissani näistä Fitzroyn kuvista :-D Niin kaunis ja karismaattinen alue täynnä upeita yksityiskohtia ja putiikkeja. Lähdin Fitzroyhin alunperin vain gluteenittoman ruuan metsästyksen vuoksi - netin mukaan kaikki parhaimmat kahvilat ja ravintolat löytyvät nimenomaan sieltä - ja päädyin ihanan lounaan lisäksi rakastumaan koko paikkaan, löytämään useita vegaanipuoteja ja kuolaamaan upeiden vintage-liikkeiden näyteikkunoita.

Lupasin kertoa lisää mun viime viikolla tapahtuneesta muutosta, mutta en oikeestaan keksi enää mitään uutta kerrottavaa! Olin totta puhuakseni vähän kauhuissani tästä perheestä, koska tein perus Netat ja tuomitsin koko konkkaronkan perheen Facebook-profiilien perusteella (=ajattelin, että perheen 17-vuotias tyttö olisi aivan täysi pissis, enkä ikimaailmassa voisi asua kyseisen teinihirviön kanssa saman katon alla). Nyt näiden kohta kahden viikon aikana oon kuitenkin tullut siihen tulokseen, että a) olin taas ennakkoluuloineni väärässä ja b) vaikkei minulla ja mainitsemallani tytöllä mitään yhteistä olekaan, hän on huuurjan hauska ja mukava - samoin kuin perheen toinen "lapsi", 21-vuotias Steph. Eniten kuitenkin tykkään (edellistä postausta kompaten) mun uudesta hostdadistä, jonka kanssa tänäänkin jäätiin illallisen jälkeen pariksi tunniksi kahdestaan juttelemaan, kun kerrottavaa vaan riitti.

Huomenna suuntaan Bendigon pikkukaupunkiin juhlimaan norjalaiskamulin synttäreitä muiden vaihtarien kanssa, ja sunnuntain vietän näillä näkymin St. Kildassa (hyvin tunnettu ja idyllinen Melbournen suburbi tämäkin) metsästäen Finn-nimistä kahvilaa suomalaisen ruuan perässä! Mutta nyt on pakko lopettaa höpiseminen - mulla on huomenna edessä pitkän päivän lisäksi aikainen herätys, ja pitää vielä lakata kynnetkin ennen nukkumaanmenoa! :-D Viettäkäähän ihana viikonloppu!

Pictures from the day I fell in love with Fitzroy and caught myself thinking I never want to leave this city. 

Discovering Fitzroy (turquoise)

Moikka!

Mulla on hirveesti kerrottavaa ja hirveen vähän aikaa (nukahdan). 

Hymyilyttää, koska vein mun rakkaan rannekellon lasin vihdoin korvattavaksi. Naurattaa, koska mulla on ihan älyttömän alaston olo ilman sitä ja kellon sijasta mun ranteessa voi nyt ihailla kellon jättämiä ruskeusrajoja.

Hymyilyttää lisää, koska vietin tänään maailman ihanimman päivän kaupungissa, enkä oo koskaan elämässäni nähnyt niin paljon vintage-putiikkeja ja kasvisruokaa. Naurattaa, koska koulusta lintsaus oli mun hostisän idea.

Muutin uuteen hostperheeseen vähän yli viikko sitten, koska asiat eivät vaan sujuneet edellisen kanssa, ja voi vitsit oon onnellinen. Oon nyt jo tullut ihan älyttömän läheiseksi dadin kanssa, ja mut on heti otettu perheenjäseneksi - jo ekalla illallisella mua pyydettiin kattamaan pöytää. Säännöt on tehty selviksi, ollaan suunniteltu vaikka mitä tulevaisuudelle ja tykkään mun uudesta kodista ihan hirveesti. Äh, lupaan selittää myöhemmin tarkemmin, mutta nyt on pakko nukkua! Tässä muutama kuva tältä päivältä, paaaljon lisää tulossa!

P.S. Huomenna 100 päivää Suomesta poissa, hui.

More pictures coming soon xxx

Sunday Blues

Otsikko on hieman harhaanjohtava, sillä oon oikeesti tosi iloinen tällä hetkellä! Ensi postauksessa vähän enemmän inffoa asiasta!;-D Randomeja näpsyjä viimepäiviltä.

/Don't mind the gloomy heading - I'm extremely happy at the moment!

ANSWERS pt 2

VAIHTOVUOSI

Miten valitsit vaatteesi, jotka sait pakata mukaan? Otin ne, joita olin käyttänyt viimeisen kuukauden aikana. Kolmet farkut, lökärit, kivat mekot, hameet ja shortsit, paitoja plus alusvaatteet viikolle. Nyt on kerääntynyt jo reilusti yli tuplasti toi määrä, muutosta tokaan perheeseen tulee hankala :-D

Keitä muita vaihtareita lähti Suomesta Australiaan? Paikkoja johon he menivät? Blogi osotteita? Uusia kavereita? Meitä lähti vissiin about 15 Rotaryn kautta? Mm. Perthiin ja Sydneyyn klik, yksi Tasmaniaan klik, muita en muista, koska ovat pienempiä kaupunkeja :-D Mutta blogeja kyllä löytyy ja uusia kavereita myös! Liljan blogi ja Saran blogi.

Siis oletko rotaryjen kautta vaihdossa? Ja asutko ihan kokoajan melbournessa? :) ja (jos siis oot rotaryjen kautta) niin oliko sulla australia ensimmäisenä vaihtoehtona? Jeps, jeps ja jeps!

Mihin maihin hait ja missä järjestyksessä? Australia, USA, Kanada, Ranska




Milloin lähetit hakemuksesi rotareille ja millainen vapaamuotoinen hakemuksesi oli? Ei ole minkäänlaista muistikuvaa, mutta Wordin mukaan oon saanut hakemuksen valmiiksi 6/9/2013! Lähetin musta kaikki paperit tosi myöhään, kun en millään jaksanut raahata itteäni koneen ääreen. Mun hakemuksessa näyttää olevan 187 sanaa ja neljä kappaletta, joissa ihan vaan esittelen itteni (esim. teatteri-, musiikki- ja vaihtaritausta) ja kerron, miksi haluaisin lähteä vaihtoon. Ei mikään iso juttu, kunhan vaan antaa reippaan kuvan! :-) 

Oliko piiristäsi paljon muitakin hakijoita? Kaksi haki, kaksi pääsi! Oli tuuria matkassa. 

Onko susta tyhmää vaihtaa perhettä monta kertaa(vai vaihdatko ees, rotaryillä mun mielest on se et ei koko vuotta samas perhees)? Vaihdan perhettä kaksi kertaa (mulla tulee siis yhteensä olemaan kolme perhettä), ja asun yhdessä perheessä about 4kk. Tykkään! Näin saan mahdollisimman monipuolisen kuvan Aussien kulttuurista, monia kontakteja, ja eipähän tartte ongelmien tullessa heti vaihtaa perhettä, kun se tulee vaihtumaan pian joka tapauksessa (tätini sanojen  mukaan neljä kuukautta menee vaikka päällä seistessä).

Onko siellä ihmiset sosiaalisempia kuin suomessa? Kyllähän täällä vähän ollaan, mutta odotin kyllä suurempaa eroa.

Ootko saanut uusia kavereita? Joo! Varsinkin muut vaihtarit on tullu heti tosi läheisiksi, ja koulukaveritkin on kivoja. Täällä vaan nuoret on tosi paljon lapsellisempia kuin Skandinaviassa, joten välillä menee hermot koulussa :-D

Kun oli eka koulupäivä niin tuliko sulle monet ihmiset puhumaan ja oliko ne kiinnostuneita susta? Joo, löysin heti sen oman porukan :-)

Miksi Australia? Koska valokuvaus, luonto, aksentti ja surffipojat (joita ei Melbournessa ole kyllä nyt talvella paljon näkynyt, mikä pettymys hahahah). Mulla ei oikeestaan ollut mitään kauhean syvllistä syytä, halusin kokea jotain ihan uutta, mutta silti turvallista = Aussit.




Minkälainen oot ihmisenä, että pääsit sinne? Öööhh kai mä olen ihan ulospäinsuuntautunut, rohkea ja erilaisista kielistä ja kulttuureista kiinnostunut. Myös kaikki teatteri- ja musiikkitausta auttaa (ja liikunta! Varsinkin jos on hakemassa Ausseihin tai Amerikkaan), sosiaalisuus ylipäätään!

Oletko hyvä koulussa? Joo :-) Mutta ei ois tarvinnut olla tänne päästäkseni, ekstraa vaan! Hakekaa rohkeasti.

Onks sull ollu kielen kans ongelmii opiskelus ja muutenkii? Ei oikeestaan. Olin päässyt käyttämään englantia niin paljon elämässäni jo ennen tätä, että puhuin sujuvasti alusta asti. Viimeksi eilen mua luultiin paikalliseksi! Mutta joo, matikan ja musiikinteorian termit meni alussa kyllä yli hilseen, matikasta pääsen onneksi pian eroooooon. Ja pari kertaa on tullut tilanteita, etten vaan oo yksinkertaisesti saanut selvää, mitä toinen sanoo, ja usean toiston jälkeen oon sitten vaan punaisena päätynyt poistumaan paikalta hahah :-D

Ootko tykänny sun hostperheestä? Enpä oikeastaan, mikä on tosi harmi. Edellisissä postauksissa enemmän inffoa asiasta. Kyllä mä täällä pystyn asustelemaan, mutta odotan kieltämättä muuttoa. 



Millainen Rotaryt on ollut vaihdon järjestäjänä? :) Maailman paras? :-D Singaporen lomailu muiden vaihtareiden kanssa, mahtava apuverkko, hyvä tarkoitus ja hinta hehe ovat nyt ekat jutut, jotka tulee mieleen. Ilman rotarien apua olisin neljän seinän sisässä vieläkin (perhe kun siis ei päästänyt mua mihinkään ensimmäisen kuukauden aikana), ja mun rotary-counselor on maailman paras! Tykkään ihan HIRVEESTI. Niin, ja saan kuukausirahaakin vielä! Ei mitään valittamista.

Harmittaako ku et kirjota samaan aikaan ku kaverit? Kirjoitanpas! Mulla on lähes kaikki parhaat kaverit vaihdossa, joten kirjotetaan samaan aikaan :-D Mutta harmittaa kieltämättä vähän wanhat ja abi-jutut. 

VALOKUVAUS

Mitä kameraa ja objektiivia käytät? :) Canon 600D ja f1.8 50mm :-)

Mitä tietokonetta käytät? Entä ohjelmaa kuvienmuokkaamisessa? Acerin elämää jo hieman liikaakin nähnyt läppäri on käytössä, vanha malli. Ja Photari! 



Mitä kuvaat mieluiten? Tunnelmaa. Tosi kökkö vastaus, tiedän, mutta näinhän asia on. Kotona kuvasin aika paljon luontoa, täällä sitten taas rantoja ja kaupunkia (koska luontoa ei ole mailla halmeilla). MUTTA sain juuri tänään paketin Suomesta sisältäen mm. mun langattoman kaukosäätimen kameraan, joten selfportretteja luvassa taas hehe :-D

Canon vai Nikon? Canon ihan vaan sen takia, että sopii meikäläisen käteen paremmin.

Sony vai Olympus? Olympus

Metafocus vai autofocus? Manuaali :-)

Laita paaaljon kuvia, oot hyvä kuvaamaa! Millä muokkaat sun kuvat, onko ohjelma ilmanen vai maksullinen(kuinka kallis?)? Hyvää vaihtovuotta!! Kiitoskiitos, laitan! Muokkaan Photoshopilla CS kutosella, jonka sain mun entiseltä poikaystävältä! On maksullinen ja kallis, ite en omalla rahalla ostaisi :-D

RANDOM

Viisi lempi bloggaajaa? Emmylinnea, Rebecka Häggblom, Taipalebrothers, Sara Lehtomaa, She moves in her own way

Perusteluita, miksi haluaisit siirtyä vegaanisuuteen? (terveisin instagram stalkkeri :-D) Hehee, moikka moi! Hmm, onpas vaikea kysymys (ei pitäisi olla - kertoo jotain jo asiasta). Tä on vaan ajatus, joka mulla on ollut mielessä jo usean kuukauden verran. Haluun kai haastaa itteni kokeilemaan jotain uutta, pitämään enemmän huolta siitä, mitä laitan suuhuni, opetella kokkaamaan. Lisäksi ilman lihaa eläminen ei olisi mulle mikään menetys - rakastan vihanneksia ja hedelmiä ihan tajuttomasti - joten eläinten olosuhteet huomioon ottaen, miksi ei? Täällä oon jo osapäivävegaani haha, syön vegaanisti kaikilla muilla aterioilla paitsi dinnerillä, johon mulla ei valitettavasti ole valinnanvaraa. Aika näyttää! Katotaan nyt, kun mun rutiinit vakiintuu. Outoa on se, että erittäin eläinrakkaana mua ei silti ällötä lihan syönti, mutta katsotaan, muuttuuko asian laita, kun katson Earthlings-dokumentin... Tä on tosi arka aihe mullekin puhua, koska en missään nimessä halua loukata ketään, ja tiedän, että näistä asioista puhuessa joku ottaa aina itseensä. Kyse on puhtaasta kokeilusta ja yrityksestä muuttaa elintapoja parempaan suuntaan. 




Haaveita tulevaisuudelle? Haluun matkustella, valokuvata ja tehdä töitä kielten tai mahdollisesti erityisapua tarvitsevien nuorten parissa :-) 
Outoja/kummallisia tapojasi? öäää aivot lyö aina tyhjää tällaisille kysymyksille! Lasketaanko varpaiden pelko oudoksi tavaksi?

Oletko luonteeltasi jännittäjä tai stressaaja? olin ennen, en enää! Lukio poisti stressin haha, en tiedä, miten, mutta näin kävi.

Suosikkiruokasi Suomessa? Avokadosalaatti

Entä Australiassa? Meatpie!!

Ja kumpi niistä on parempaa? :D Avokadosalaatti :-D tykkään puputtaa. 

(Kuvat Sydneyn kuuluisalta Bondi-rannalta.)

Nonni! Nyt on kymysykset kysytty ja vastattu, pahoittelut tosiaan siitä, että kesti näin kauan julkaista tämä toinen osio. Jos kuitenkin näidenkin jälkeen vielä jäi joku askarruttamaan, niin kysymyksiä rohkeasti siis tulemaan, vastaan enemmän kuin mielelläni!

Mountains (Gold Coast pt2)

Moikkamoi taas! Nyt on lomat lomailtu, ja kotona ollaan! Tänään oli mun eka lämmin päivä Melbournessa - 27 astetta - ja vaikka kevään tulo tuntuu ihanalta, mua myös vähän karmii, sillä luvassa on mun elämäni ensimmäinen lämmin joulu. En oo ees koskaan ennen ajatellut suomalaisen joulun tärkeyttä mulle (nimimerkillä "äitiiii lähdetään lämpimään jouluksiiii"), mutta täällä joulukoristeiden ilmestyttyä kauppoihin oon alkanut tajuamaan, kuinka hukassa tuun tänä jouluna olemaan :-D No, se on sitten sen ajan murhe, voinhan aina mennä sinne Colesin pakastealtaaseen uimaan (ja tämän kirjoitettuani tajusin, että täällä on pakastealtaiden sijaan kaapit, shit). Onneksi en ole asiani kanssa yksin, kun skandeja on täällä Melbournen ympäristössä muitakin. Niin, ja yksi mun vaihtarikaveri Turkista kokee varmaan muakin suuremman shokin - hän kun ei ole koskaan ennen juhlinut joulua.

Jaaha, ei ollut kyllä ihan ajankohtainen tämä ajatustenpurku, mutta antaa olla. Mulla vaan koti-ikävä jatkuu. No, koitan viettää vaan mahdollisimman paljon aikaa kaverien kanssa muualla, niin kyllä tämä tästä. Niin, ja tein muuten tänään karjalanpiirakoita hehe, jotka joko huonon reseptin, ainesten tai mun kokkaustaitojen takia maistuvat pahvilta. Muistutus ehkä siitä, miksi mä en kokkaa? Who knows.

Tässä kuveja Gold Coastin vuorimaisemista, tykkäsin tuskaisesta automatkasta huolimatta hirmusti! On niin outoa, miten täällä luonnossa kulkiessa törmää koko ajan lintuihin ja eläimiin, joita normaalisti näkisin vain eläintarhoissa.

The Grounds

Moikka taas!

Aattelin nyt kerrankin istumalla istahtaa koneen ääreen ja oikeesti kirjotella kuulumisia. Jos tänään vaikka aloitettaisiin ihan alusta -- oon Netta Turusta, mun harrastuksiin kuuluu piano, laulaminen, valokuvaus ja taide ja suoritin keväällä musiikkilukion ekan vuoden tehdenvihdoin sen, mitä olin koko elämäni odottanut - hain vaihto-oppilaaksi. No, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna kaikki meni, kuten toivoin (ja pelkäsin) ja 15.7. hyvästelin äitin Helsinki-Vantaalla suuntana Rotaryn vuosivaihto Australiassa.

--

Kello on *nyt* 10:00 illalla, mun 73. päivä maailman toisella puolen, ja istun hotellin sängyllä Sydneyssä kirjoittaen teille. Kameran saldosta päätellen voisi kuka tahansa sanoa, että mulla on takana huikeat kaksi viikkoa - Gold Coast, Sydney, auringonlaskut ja upeat maisemat - mutta tosiasiassa loma hostperheen kanssa on ollut "ihan ok", jos sitäkään. En oo itkenyt kauheesti, ollut mitenkään hysteerisen masentunut tai soitellut hädissäni kotiin, mutta herraisä mä olen ollut hiljaa. Maanantaina 11 tuntia autossa, muu perhe puhuu, mä istun takapenkillä tuppisuuna kuulokkeet korvilla. Päivä Sydneyssä, kävelen sanaa sanomatta kilometrin irrallaan muista. Jeps, katsekontaktien välttely ja hiljaaolo kuvaavat mun viimeistä kahta viikkoa aika hyvin. Oon toki yrittänyt pysyä positiivisena ja reippaana, ja onhan näihin päiviin monia hyviäkin hetkiä mahtunut, mutta musta tuntuu vaan älyttömän pahalta, että hostperhe tekee tosi ihanasti ja tarjoutuu näyttämään Australiaa ja mä kärsin koti-ikävästä pahemmin kuin koskaan.

Uusille lukijoille selkeytän vielä, että mulla on siis todella normaali perhe, jonka kanssa en tule toimeen, mutta pystyn asumaan ihan mukavasti. Täällä reissatessa asiat ovat kuitenkin hieman monimutkaistuneet, sillä en oo vaan yksinkertaisesti päässyt pakoon noilta ja ärsytykseltä - perhelomilla kun ei kauheasti omaa rauhaa heru - ja alkaa pikkuhiljaa keittää. Koti-ikävää ja ärsytystä ei ole myöskään auttanut kauheasti se, että no, oon perhelomalla. Perheen kanssa, joka ei ole mun oma. Joka tekee mun mielestä kaiken väärin. Joka ei ole mulle perhe. Kaikki, mitä ollaan tehty, muistuttaa mua mun omista lomamatkoista, ja automatkat ilman perinteisiä irtsareita, sipsejä ja hömppälehteä (saati sitten sitä omaa perhettä), hotellin uima-altaat ilman mummia ja teemapuistot ilman hattaraa ja äitin ikirusketusta ovat saaneet mut vaan pahalle tuulelle ja repimään hiuksia päästä. Vaihdossa todella tajuaa, miten tärkeitä pienet, mitättömät, tarpeettomat, ihan tyhmätkin asiat ovat.

Vitsi, mua vaan harmittaa niin hirveästi, etten ole pystynyt olemaan perheelle se ihana ja aurinkoinen vaihtari, jonka he tämmöisestä reissusta ansaitsisivat. Onneksi tiiän, että kotona Melbournessa kaikki normalisoituu taas, ja pystyn toivottavasti hymyilemään enemmän :-)

Nyt aiheenvaihto tähän päivään. Kello on nyt 10:45, ja sisko tuli just huoneeseen kysyen, miksi oon itkenyt, ja tarjoutui kuuntelemaan, kun kerroin, että mulla on koti-ikävä (ja mulle tuli parempi mieli jee).
Anyways, aamulla siskon jo aikuisen puolisiskon mies (tosi mukava, asuvat täällä nykyään) tuli hakemaan meidät hotellilta, ja vietettiin aamupäivä kävellen oopperatalon läheisyydessä (minä tosiaan kilometrin muita edellä) ja syöden lounasta maailman ihanimmassa ravintolassa. Illan päädyin vaeltelemaan lähipuistoon ja ruokakauppaan hehe haaveillen luomu- ja vegaaniruuasta (hippivaihe meneillään) samalla tullen siihen tulokseen, että Sydney on sittenkin näkemisen arvoinen paikka.

Kello on nyt 11:47, ja mun on pakko nukkua; huomenna viiminen päivä täällä ja mennään shoppailemaan hee. Nyt tarkemmin ajatellen en edes enää tiedä, miksi aloin kirjoittaa tämmöistä kilometripostausta, kun ei tällä oikeastaan mitään sanomaakaan ollut. Tai ehkä, että nyt on vaikeaa, todella on. On ikävä ja kurjuus ja itku ja parku, mutta täytyy kyllä sanoa, että kotiin en halua. Niin, ja muutan seuraavaan perheeseen joka tapauksessa vähän yli kuukauden päästä! Vähän sekin jänskättää, koska mulle on jo tietenkin muodostunut tutut rutiinit ja säännöt, joita noudattaa - uudessa perheessä on aloitettava taas kaikki alusta. (Kello on 12:12) Masentavan tekstin jälkeen vähän pirteämpää kuvasaldoa tämänpäiväiseltä ravintolareissulta. Kaikki Sydneyyn aikovat painakaa mieleenne The Grounds - ihanaa ruokaa ihanassa paikassa, myös gluteenittomana, kasviksena ja vegaanina :-)