Minä ja meritähti

Hyvää joulua!♥

Ruudun takaa löytyy tällä kertaa kirjoittelemasta eräs väsynyt naamansa polttanut rakkulakäsi. Oon viettänyt viimeiset neljä päivää surffausta opetellen, ja kropassa kyllä tuntuu. Rusketusrajoja löytyy märkäpuvun takia mitä ihanimmista paikoista, molemmat kädet punaiset rakkuloista ja lihaksia särkee. Noh, hauskaa on ainakin ollut.

Mutta hei, joulu. En halua oikeestaan edes ajatella asiaa. Aina välillä saan flashbackeja mummilan joulun tuoksuista ja tunnelmasta ja sattuuuuuuuuu, mutta koska muuten ei tunnu yhtään joululta, elelen oikeestaan ihan mukavissa fiilingeissä. Osaanpahan ensi vuonna arvostaa Suomen joulua enemmän. Ja saatan huomenna jopa skypettää kotiin ekaa kertaa!

The Eureka Skydeck

Moikka!

Anteeksi hiljaiselo. Mulla on tsiljoonia jakamattomia kuvia, mutta ne eivät musta tyyliltään sovi tänne :-D Kuvia kavereista ja kenguruista ja vaikka mistä. Äh, tosi vaikeaa! Kun haluaisin toisaalta näyttää sitä ihan oikeaa vaihtarielämää, mutta toisaalta kuvat rikkoisivat postaamieni kuvien "yhtenäisyyden". Pitäisi kai päättää kunnolla, haluanko tästä valokuvaus- vai vaihtariblogin.

Sorry for my absence, it's been a while. It's not that I don't have anything to post (because trust me, I have at least a thousand unpublished photos), I just feel like the style of the pictures is so different from the pics I usually post that they wouldn't fit in. Photos of kangaroos and koalas and friends, photos that I would love to share with you guys, but gahh I don't know. So hard lol, first world problems. I love capturing small details and the atmosphere, and pictures of me petting a kangaroo etc. don't quite have the atmosphere I'm looking for. There are photography blogs and exchange student blogs, and my blog is somewhere there between. Having an identity crisis. Poor blog.

Viime perjantaina pääsin ekaa kertaa näiden viiden kuukauden aikana puhumaan kunnolla suomea, kun toinen suomivaihtari Sara (klik!) parin tunnin junamatkan päästä tuli meille yöksi. Käytiin Eureka Skydeck -pilvenpiirtäjässä räpsimässä, Finn-nimisessä suomalaisen omistamassa kahvilassa (sain graavilohta piiiitkästä aikaa) ja Ikeassa. Illalla katottiin Män som hatar kvinnor, joten vietettiin kyllä aikamoisen skandinaaviset 24h.

Other than my blog's tragic identity crisis, I'm doing great. I got to speak Finnish properly for the first time in five months when Sara, a Finnish exchange student living in Colac (two hours from Melb) came over last Friday. We went to the Eureka Skydeck, had lunch at Finn cafe (a Scandinavian themed cafe in St Kilda owned by a Finn and her husband) and dropped by Ikea to buy lollies and glogg. We also watched the Swedish (original) version of The girl with the dragon tattoo, so you could say we had a pretty Scandinavian 24 hours. 

Mulle kuuluu tosi hyvää taas vaihteeksi, eipä oo mitään kauheen ihmeellistä tapahtunut. Tein eilen karjalanpiirakoita, munavoita ja wannabe-ruisleipää (toitotan taas keliakiaani haha), joten tän aamun aamupala oli ihanan suomalainen. Jälkkäriksi söin vielä piparin ja salmiakkia hehee, leipominen on ihanan terapeuttista :-D Tulee semmonen olo, että oon saavuttanut jotain (tän takia nautin myös imuroinnista?). Mutta nyt niihin kuviin, nämä sieltä pilvenpiirtäjästä. Ihan hullua, että mä asun täällä.

(I'm just rambling about my baking in the text above, nothing that non-Finnish speakers would find interesting haha) I can't believe how blessed I am to live in Melbourne. Pics from the Skydeck.

Leftovers

Niin kuin jo aikaisemmin Instagramissa julistinkin, pullien leipominen kuuman kaakaon ja poromukin kanssa ulkona vallitsevasta helleestä huolimatta voi tarkoittaa vain ja ainoastaan koti-ikävää. Voi vitsi oikeesti, oon ollut niin iloinen viimisen kuukauden, enkä millään jaksaisi ikävöidä yhtään mitään! Eikä tä oo ees semmosta huutoitkua kuin mun edelliset ikävöinnit, vaan välillä vaan havahdun alakuloon ja tyhjyyden tunteeseen. Itku ei tule, ei sitten millään, ja juuri nyt tuntuu, että mielummin itkisin kerralla silmät päästäni kunnolla kuin ahdistuisin tähän itkuttomaan alakuloon.

Mulla oli eilen yöllä tosi avuton ja kurja olo, ja koska mom ja dad olivat jo menneet nukkumaan, päätin lähettää dadille tekstarin, jossa yritin kertoa ja kuvailla, miltä musta tuntuu. Musta on niin ihanaa tietää, että musta oikeesti välitetään täällä, ja oonkin tän päivän viettänyt dadin käskystä kotosalla leipoen ja selaillen vanhoja kuvia.

Ja kaipaan kamalasti oikeita kavereita. Kavereita, joiden kanssa mulla on oikeasti jotain yhteistä (eikä vain vaihtovuosi), kavereita, jotka ei ota mua itsestäänselvyytenä, joiden kanssa juttu kulkee katkoitta. Äh, en kestä näitä vaihtarin mielialanvaihteluja! Ihan naurettavaa :-D Huomenna varmaan taas hypin onnesta. Blah. Mutta tämmöstä tällä kertaa, tässä pari vanhaa näpsyä kansioiden kätköistä, toivottavasti tykkäätte!

Kuopio 2013

kotimetsä 2013

Tallinna 2013

jossain päin Suomenlahtea 2013

Tukholma 2013